Lapset ja psykofyysinen fysioterapia
Mitä psykofyysinen fysioterapia tarjoaa lapselle?
Psykofyysinen fysioterapia tarjoaa kokonaisvaltaista tukea lapsille ja hänen vanhemmilleen. Olen työskennellyt lasten kanssa, joilla on ollut esimerkiksi pitkittyneitä kehollisia oireita (vatsakipu, päänsärky, selkäkipu), huolia tai pelkoja omaa kehoa kohtaan, voimakkaita tunnesäätelyn haasteita arjessa (kiukku- ja uhmakohtaukset) sekä toiminnanohjauksen ja keskittymisen haasteita. Lapsen toimintakyvyn tukemisessa huomioidaan paitsi lapsen keho ja mieli, myös perheen ja arjen kokonaisuus. Asiat eivät jää vain irrallisiksi kokemuksiksi, vaan ne pyritään viemään osaksi arkea vanhempien tuella.
Psykofyysinen fysioterapia lapsen kanssa on yhteistyötä - kanssasäätelystä itsesäätelyyn
Lasten psykofyysinen fysioterapia pohjana on yhteistyösuhteen luominen lapsen kanssa. Vanhempien tuki osana fysioterapiaa on erityisen tärkeää, sillä lapsi tarvitsee alkuun paljon apua yhdessä läpi käytyjen asioiden viemisessä osaksi arkea. Lapsen itsesäätelykyky kehittyy yhdessä vanhempien tuen kanssa, johon ammattilainen voi antaa keinoja ja mallintaa toimintaa lapsen kanssa. Lapsen kanssa pyritään toimimaan hänen mielenkiinnon kohteiden kautta, jolloin sisäinen motivaatio ja yhteistyöhalu heräävät luonnollisemmin. Fysioterapiassa lasta ei pakoteta tekemään mitään mitä hän ei halua ja aina tarjotaan myös mahdollisuuksia, vaan yhteistyön kautta häntä houkutellaan kokeilemaan myös uusia ja ei niin mieluisia asioita. Usein perheen ulkopuolinen aikuinen saa helpommin mukaan uuden kokeiluun. Leikki, leikkisyys, hulluttelu ja hassuttelu sallittua!
Ensikäynti voidaan toteuttaa yhdessä vanhemman kanssa tai joskus jopa ilman lasta, jotta kokonaisuus hahmottuu. Myös lapsen oman kokemuksen ja näkemyksen kuulluksi tuleminen on tärkeää. Vanhemman läsnäolo fysioterapiassa on yhdessä sovittavissa tilanteen mukaan. Usein alkuun lapset haluavat vanhemman olevan läsnä ja kun tilanne tulee tutuksi, tuntuu yksin tuleminen luontevalta ja turvalliselta. Loppuun varaan mielelläni hetken myös vanhemman kanssa keskustelulle - lapsen vahvuuksia korostavalla tavalla.
Lasten psykofyysisessä fysioterapiassa arki ja vireystilan säätely ovat keskiössä
Lasten kohdalla yksittäisten harjoitteiden sijaan huomioidaan tilannetta kokonaisuus huomioiden.
Vireystila – Miten lapsen sopiva vireystila, ylivireys ja alivireys näkyvät arjessa? Miten arjen eri asiat ja yksilölliset piirteet vaikuttavat tähän.
Rauhoittuminen ja rentoutuminen – Miten lasta voi tukea rauhoittumaan tai rentoutumaan. Millaiset lepohetket hänelle sopisivat arjessa ja miten ne tukevat vireystilan säätelyä.
Keskittyminen - Mitkä tekijät vaikuttavat lapsen ja miten sitä voitaisiin tukea.
Siirtymätilanteet - Miten lapsi reagoi erilaisilla siirtymätilanteissa ja miten niitä voitaisiin sujuvoittaa.
- Tunnetaidot ja tunnekehomieli-yhteys - Miten lasta tukea tunteiden tunnistamisessa ja nimeämisessä sekä eri tunteiden kehollisessa ilmenemisessä.
Kotiarki ja leikki – Miten ympäristö tukee lapsen hyvinvointia ja onko tarpeellista kiinnittää huomio joihinkin asioihin erityisesti.
Liikunta ja harrastukset – Onko lapsella riittävästi iloa tuottavia, fyysisiä ja kehollisia aktiviteetteja. Miten lapsi kokee itsensä liikkujana ja miten suhtautuu uusien asioiden kokeilemiseen?
Kaverisuhteet – Kuinka sosiaaliset suhteet vaikuttavat lapsen tunteisiin ja vireyteen.
Ruutuaika – Miten tukea lasta irrottautumaan tai vähentämään ruutuaikaa?
Rutiinit – Miten arjen rytmi tukee vireystilan säätelyä?
Psykofyysisestä fysioterapiasta tukea monenlaisiin haasteisiin
Psykofyysisen fysioterapian menetelmät voivat auttaa monenlaisissa tilanteissa, kuten:
- Pitkittyneet ja psykosomaattiset keholliset oireet – Autetaan lasta tunnistamaan, nimeämään ja lievittämään kehollisia tuntemuksia. Havainnoidaan niihin vaikuttavia tekijöitä ja opitaan säätelemään niitä osana arkea.
- Kiputilat - Tutkitaan ja havainnoidaan kipuun vaikuttavat fyysiset, psyykkiset, emotionaaliset, kognitiiviset ja sosiaaliset tekijät sekä etsitään keinoja vaikuttaa näihin. Tyypillisiä kiputiloja ovat esimerkiksi päänsärky, migreeni, alaraajan tai selän kipu sekä loukkaantumisen jälkeinen kiputilanne.
- Rauhoittumisen vaikeus - Etsitään päivään ja iltaan rauhoittumista tukevia asioita, rutiineja ja keinoja huomioiden kokonaisuus.
- Tunnesäätelyn haasteet – Tuetaan lapsen kykyä tunnistaa, käsitellä ja sietää tunteita. Pääpaino usein tunteiden kehollisessa ilmenemisessä sekä toiminnassa ilmenemissä reaktio- ja toimintamalleissa.
Neuromoninaisuus ja neuropsykiatriset piirteet – Helpotetaan esimerkiksi keskittymisen, vireystilan ja toiminnanohjauksen haasteita. Sosiaalisia tilanteita ja niiden voimistamia tunnetiloja voidaan mallintaa yhdessä kokemuksellisen oppimisen kautta, jolloin voi oppia tunnistamaan mitä itsessä tapahtuu eri tilanteissa. Itseään ei tarvitsee muuttaa tai pienentää, mutta oloaan voi helpottaa haastavissa tilanteissa.
Kuormittuminen koulussa tai koulupoissaolot – Pyritään tunnistamaan kuormituksen taustalla olevia tekijöitä (fyysiset, psyykkiset, emotionaaliset, sosiaaliset ja kognitiiviset) sekä näiden yhteisvaikutusta lapsen tilanteeseen. Etsitään ja harjoitellaan yksilöllisiä keinoja, joiden avulla kuormitusta saataisiin laskettua. Koulupoissaolot voivat johtua ahdistuksesta, jolloin kokemuksellisen kehollisen harjoittelun avulla voidaan mallintaa turvan tunnetta kouluun palaamista varten.
Tavoitteena on auttaa lasta ja perhettä löytämään keinot, jotka tukevat arjessa toimimista ja jaksamista. Työskentely on lapsilähtöistä ja lempeän houkuttelevaa sekä siinä huomioidaan tarpeet ja voimavarat. Psykofyysisen fysioterapian avulla lapsi voi kasvaa ja kehittyä kehon ja mielen yhteyttä vahvistaen.
Mitä psykofyysinen fysioterapia on lasten kanssa?
Psykofyysinen fysioterapia lasten kanssa on paljon enemmän kuin pelkkää liikkumista – se on kehotietoisuuden, tunnesäätelyn ja hermoston tasapainottamisen tukemista lempeällä ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Aluksi ammattilainen tukee myös vanhempaa ohjaamaan lasta. Mutta mitä se voi käytännössä tarkoittaa?
Tässä muutamia esimerkkejä harjoitteista, mutta on hyvä muistaa, että psykofyysisessä fysioterapiassa kokemuksellisen oppimisen ja käytännön kokeilun kautta löydetään jokaiselle lapselle yksilölliset keinot. Lasten kohdalla vanhemman tuki on erittäin tärkeää. Vastaanotolla yhdessä kokeillaan ja oman kokemuksen kautta lapsi voi oppia huomaamaan eri asioiden vaikutuksen. Näiden asioiden harjoittelua voidaan jatkaa kotona yhdessä vanhemman kanssa osana arkea.
Rauhoittuminen, maadoittuminen ja turvan tunne
Jos lapsi on levoton ja ylivirittynyt, voidaan erilaisten harjoitteiden kautta tukea hermostoa ja kehomieltä rauhoittumaan. Esimerkiksi:
Painopeitto tai -tyyny yhdistetään rauhoittumisen hetkeen
Piikkipallon tai käsien kautta tapahtuva kosketus, jolla tuetaan rauhoittumista tuntoaistin aktivoitumisen kautta
Keinuttavat tai rytmikkäät liikkeet, kuten oman kehon pieni toistoliike, jumppapallon päällä liikkuminen tai vanhemman syli
Istuen tai seisten etsitään rauhoittavaa kehon liikettä tai aistikokemusta, jota voi hyödyntää myös kodin ulkopuolella
Hengityksen, kehon ja tunteiden yhteys
Hengitys liittyy vahvasti tunnesäätelyyn. Lasten kanssa huomion voi tuoda siihen, että hän oppii esimerkiksi tunnistamaan, jos pidättää hengitystä. Pitkät ja monimutkaiset hengitysharjoitukset usein eivät innosta, vaan leikkisyys ja kyky purkaa "tunnelastia" auttavat enemmän. Mielikuvia käyttäessä etsitään lapsen kanssa sellainen, joka puhuttelee häntä. Tässä muutama esimerkki leikkisistä "hengitysharjoituksista":
"Kynttilän puhallus" – pitkä rauhallinen uloshengitys mielikuvana kynttilän liekin keinuttamisesta tai sammuttamisesta
"Lohikäärmeen hengitys" – syvä sisäänhengitys ja pitkä, hidas uloshengitys, jossa puhalletaan "tulta" käsien kautta
"Vappuilmapallo" – palleahengityksen harjoittelu kuvittelemalla, että vatsa täyttyy ja tyhjenee kuin ilmapallo
Itsesäätely ja oman kehon hahmotus
Moni lapsi, jolla on haasteita oman kehon hallinnassa, hahmottamisessa tai tunteiden säätelyssä, hyötyy kehollisista harjoitteista, jotka tukevat kehomieli-yhteyttä. Tässä muutamia esimerkkejä:
Tasapaino-, rytmi- ja koordinaatioharjoitteet auttavat hermostoa säätelemään vireystilaa sekä tukevat lapsen keskittymiskykyä ja tarkkaavuutta.
Tuntoaistin aktivointi käsien ja jalkojen kautta eri pinnoilla – tuntoaistin kautta maadoittumista ja kehotietoisuuden lisääntyminen
"Eläinliikkeet" – ryömiminen, hyppeleminen tai mateleminen eri eläinten tavoin vahvistaa kehonhallintaa
Kosketuksen ja syväpainetunnon aktivointi
Erityisesti ne lapset, joilla on paljon kehollista levottomuutta tai keskittymisen haasteita, voivat hyötyä syvätuntoa aktivoivista harjoituksista. Jokaisen lapsen kanssa kokeillaan hänelle sopiva tapa koskettaa ja aktivoida tuntoaistia, tässä muutama esimerkki:
"Pizzan tekeminen" – erilaisia painalluksia ja kosketusta kehon eri osiin
"Pallohieronta" – piikkipallon pyörittelyä keholla, mikä auttaa hahmottamaan omaa kehoa ja rentoutumaan
"Halaukset" – voimakas oman kehon rutistus, vanhemman/läheisen kanssa tehtävät tiukat halaukset tai johonkin vilttiin kääriytyminen
Psykofyysinen fysioterapia lasten kanssa tukee kehotietoisuutta, tunnesäätelyä ja hermoston tasapainoa – leikin, liikkeen ja kehotuntemuksen kautta. Lapsi tutustuu omaan kehoonsa ja kehomieli-yhteyteen oman ikätasonsa mukaisesti yhdessä aikuisten tuella
Vanhempi älä jää yksin haasteiden kanssa
Psykofyysinen fysio´terapia on turvallinen, käytännönläheinen toiminnallinen kuntoutuksen muoto. Lapsen haasteet eivät ole huonoa vanhemmuutta. Pitkittyneet kiputilat tai muut keholliset haasteet harvoin häviävät vain itsestään tai ovat jotain sellaista, mitä vanhemman tulisi osata automaattisesti hoitaa. Yhdessä ammattilaisen kanssa tilanteeseen saadaan ulkopuolisen perspektiivi, jonka avulla vyyhti lähtee usein helpommin helpottamaan. Usein kotona on tehty jo aivan oikeita asioita.
Psykofyysisestä fysioterapiasta saa vahvistusta kohti kasvavan lapsen tunnekehomielen yhteyden vahvistamiseen. Voit aina kysyä, jos sinua mietityttää jonkin lapsen fysioterapian aloittamiseen liittyen.
Avainsanat:
Keholliset oireet, psykosomaattiset oireet, toiminnalliset oireet, pitkittyneet oireet, migreeni, päänsärky, kipu, pitkittynyt kipu, ahdistuneisuus, levottomuus, tarkkaamattomuus, kuormittuminen, jaksamisen haasteet, jaksamattomuus, tunnesäätelyn haasteet, kehonkuva haasteet, syömishäiriö, neuropsykiatriset piirteet, nepsy haasteet, adhd.