Itsensä uuvuttamisen taito – mikä ajaa meitä jatkuvasti puskemaan?

Yrität. Ponnistelet. Ajattelet, että jaksan vielä vähän.

Keho alkaa viestiä väsymyksestä, mutta mieli painaa eteenpäin. Kun olo helpottaa hetkeksi, jatkat taas – ehkä jopa kovempaa kuin ennen. Tämä rytmi on monelle arkea, eikä sitä aina tunnista ennen kuin keho pysäyttää.

Miksi pysähtyminen tuntuu niin vaikealta?

Olemme oppineet pärjäämään, jaksamaan ja suoriutumaan. Tekeminen tuo tunnetta hallinnasta: "kun teen, olen turvassa". Kun saan asioita valmiiksi, koen onnistumista. Kun onnistun, saan hyväksyntää itseltäni ja muilta.

Mutta missä vaiheessa tekemisestä tulee selviytymiskeino? Milloin suorittaminen ei enää lisää hyvinvointia, vaan alkaa kuluttaa? Moni huomaa levon tuntuvan vaikealta. Kun ei tee mitään, mieli levottomana kyselee: pitäisikö olla tehokkaampi, parempi, enemmän. Keho puolestaan yrittää kertoa, että nyt tarvitaan jotain muuta.

Keho kyllä kertoo – jos sitä kuuntelee

Keho viestii usein ensin hienovaraisesti. Jännittyneinä hartioina, katkonaisena unena, levottomuutena tai väsymyksenä, joka ei katoa lepäämälläkään. Jos näitä viestejä sivuuttaa pitkään, keho joutuu puhumaan kovempaa.

Ylivireydestä voi tulla huomaamatta uusi normaali. Silloin rauhoittuminen ei enää tunnu helpolta tai edes turvalliselta. Palautuminen alkaa tuntua vaativalta projektilta – taas yksi asia, joka pitäisi suorittaa oikein.

Entä jos lepo ei vaatisi ansaitsemista?

Entä jos lepo ei olisi palkinto, vaan perusta? Entä jos voisi hyväksyä sen, että juuri nyt keho tarvitsee pysähtymistä – ilman selityksiä tai lupaa?

Lepääminen ei tarkoita luovuttamista tai jälkeen jäämistä. Elämä ei mene ohi, vaikka pysähtyisit. Olet riittävä myös silloin, kun et suorita. Usein muutos alkaa pienestä: siitä, että huomaa oman ajotyylinsä ja on valmis kokeilemaan jotain lempeämpää. Sellaista, jossa keho ei ole jatkuvasti valmiustilassa.

Psykofyysinen fysioterapia tukena uupumuksen ja ylikuormituksen äärellä

Psykofyysisessä fysioterapiassa pysähdytään kehon ja mielen rajapintaan. Työskentely ei ole pelkkää puhumista eikä rentoutumista väkisin, vaan kehon viestien kuuntelemista, vireystilan säätelyä ja turvallisen palautumisen opettelua.

Vastaanotolla voidaan tutkia yhdessä:

• miten kehosi reagoi kuormitukseen ja stressiin

• millaiset tavat ylläpitävät ylivireyttä tai uupumusta

• Millainen jaksamisen sietoikkuna sinulla on

• Miten eri elementit arjessa vaikuttavat jaksamiseen

• miten palautumista voisi tukea arjessa ilman suorittamista

• miten löydät kehoosi enemmän tilaa, rytmiä ja joustavuutta

Psykofyysinen fysioterapia sopii sinulle, jos tunnistat itsessäsi jatkuvaa puskemista, vaikeutta levätä tai tunnet, että keho ja mieli eivät enää kulje samaa tahtia. Psykofyysinen työskentely ei tuomitse, syyllistä ja pysäytä väkisin. Se tutkii ja tukee yhdessä oivaltaen, kannustaen pieniin konkreettisiin muutoksiin arjessa.

Jos tämä teksti pysäytti, olet lämpimästi tervetullut vastaanotolle – tutkimaan yhdessä, miten juuri sinun kehosi kaipaa tukea.

Marjaana